Kaikki hyvin!

Dodii. Täällä sitä ollaan Afrikan maalla. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ilmenee jatkuvalla syötöllä. Tulin tosiaan viime sunnuntaina (3.9.) tänne Tansaniaan ja tarkemmin Moshiin.

Ensimmäinen "työ" -viikko on nyt takana. Viikko koostui orientaatiosta, joka oli tässä asuin talolla ja kesti 3 päivää. Päivien aikana opiskeltiin selviytymistaitoja vieraassa ympäristössä ja täkäläistä kieltä. Ohjeet koostuivat yllättävistäkin aiheista esim. kuinka pukeudut säädyllisesti, pimeällä ei saa mennä porttien ulkopuolelle ja muista AINA käyttää kondomia.

käytä aina kondomia, (hieno paita Esko), oli kylmä

ruoansyöntipaikka

 Torstaina oli ensimmäinen työpäivä. Sairaala on odotettua isompi ja potilaita tuntuu riittävän. Torstain vietin lastenosastolla, jonne päädyin vähän vahingossa esittelykierroksen jälkeen. Työpäivä koostui lääkärin kierroksesta ja lääkkeiden jaosta. Osaston hoitaja antoi minulle alkuun ohjeeksi, että listen and observe. Näin siis tein! Lastenosastoista yleisesti minulla ei ole hirmuisesti kokemusta, mutta hoitotoimet näyttivät välillä aika kovilta, lapsia ja tauteja oli paljon. Erityisenä jäin mieleen kanyloinnit ja pistot, jotka suoritettiin talon ulkoseinustalla olevalla parvekkeella. Miksi siellä? varmaan, koska ulkona on paras valo. Kanyloinneissa samaa neulaa saatettiin käyttää useaan otteeseen ja välillä se laskettiin laatikon pohjalle, jossa lojui kaiken maailman muuta krääsää. Noh.. uusi kulttuuri = uudet kujeet. Maassa maan tavalla.

Tänään oli viikon viimeinen päivä. Löysin sairaalan johtajan ja hänen kauttaan löysin tieni oikealle osastolle. Päivä vierähti miesten osastolla. Osastot ovat tosiaan erikseen miehille ja naisille. Miesten osastolla hoidetaan niin kirurgisia- kuin sisätautien- potilaita. Osaston hoitaja sanoi minulle jälleen aamulla, että listen and observe. Näin myös tein!

yhteisiä tiloja

huoneeni mun

Viikonlopun vapaat tulevat kyllä sopivaan paikkaan. On mennyt mehut uuden maan, lämmön, kielen, kulttuurin jne... kanssa. Asustan järjestön talossa, joka on kuin hostelli. Talo koostuu yhteisistä tiloista ja nukkumishuoneista. Huoneita ja petejä on yhteensä n. 20 pelottomalle matkaajalle. Minulla kävi tuuri ja sain oman huoneen. Syy tähän voi olla, että olen ainut mies asiakas ja sääntöihin kuuluu, että ei samaan huoneeseen naisia ja miehiä. Seuranani on aasi, kissa, 2x koiraa, 2x kilpikonnaa, 8 paikallista työntekijää sekä kaksi ihastuttavaa sosionomiopiskelijaneitiä Suomesta. Hiljaista ei ole muuten koskaan :D

piha on remontissa

ei kääntynyt... tässä talo!

Kaikki siis hyvin ja postauksia tulee tasasen epäsäännöllisesti. Ajattelin, että täältä kaikki saa kaiken kerralla. Tuolla ulkona on sen verran villilänsi, että kännykkää ei halua oikein kantaa mukana varsinkaan niin, että sillä kuvailisi kamalasti videoita. Eli vlog on habana habana. Nyt syömään avokadosalaattia.